Tatuointi Iralle

Hei, minä (Ira) kävin tossa syyskuussa ottamassa uuden tatuoinnin, aivan upean Helinäkeijun vasemman käteni sisäpuolelle. Tämä oli kolmas tatuointini, mutta on ollut suunnitteilla jo pidemmän aikaa, ainakin parin vuoden ajan.

Tatuointia suunnitellessa, minulle tärkeää on valita hyvä sijainti. Periaatteeni on aina ollut, että tatuointi on tarpeen vaatiessa saatava piiloon. Tämänhetkisellä työpaikallani tatuoinnit voivat aiheuttaa ongelmia, minkä vuoksi tämä seikka on tällä hetkellä erityisen tärkeä. Vielä kuvankin sijaintia tärkeämpää, on kuitenkin työn laatu. En ikinä edes harkitsisi asioivani artistin luona, jonka aiempiin töihin en olisi päässyt tutustumaan. Haluan olla varma siitä, että leimasta tulee juuri sellainen kun itse haluan ja että työ tehdään tarkasti ja asiaankuuluvalla tavalla. Myös hygienia ja ammattitaito merkitsevät minulle paljon. Siksi pääydyin Pretty in Ink:in Niinaan.

Untitled

Hän on sekä aivan älyttömän lahjakas taiteilija, että ihan huipputyyppi. Suosittelen hyvin lämpimästi kaikille tatuointia harkitseville! Niinasta löydät enemmän infoa täältä ja hänen portfolionsa löydät täältä.

Omassa kuvassani piti alunperin olla täytetyt siivet ja keijupölyn olla pelkästään mustaa. Kesken tekemisen Niina kuitenkin ehdotti, että kokeiltaisiin valkoista väriä siipiin ja pölyn sekaan, jottei kuvasta tulisi niin raskasta. Minä suostuin ja hän tatuoi sen enempää suunnittelematta ja piirtämättä (!!) siipien kuviot (joista muuten on tullut lempiosa uutta tatuointiani) ja lopputuloksesta tuli ihana. Juuri sitä mitä halusinkin.

Untitled

Tämä oli ehdottomasti paras paikka missä olen koskaan ollut tatuoitavana ja aion jatkossakin asioida täällä. Ehkäpä hankin itselleni joululahjaksi tatuoinnin - who knows? 

Ja mikäli joku lukija innostuu lähtemään tatuoitavaksi tai antamaan vaikkapa kaverille joululahjaksi tatuoinnin, sovimme Niinan kanssa, että blogimme lukijat saavat -10% alennuksen kun mainitsevat ajanvarauksen yhteydessä lukevansa blogiamme! Tämä kannattaa laittaa jo sähköpostin otsikkoon, niin ei varmasti mene ohi!

Ajattelin seuraavan tatuoinnin myötä kuvata teille pientä esittelypostausta ja kertoa lisää tarkoituksista jne. Miltä kuulostaa? Hyvää joulunodotusta kaikille lukijoille!

Kaulakoru omalla nimellä

Postaus toteutettu yhteistyössä Nimesi.fi kanssa
Moi! Mulla onkin astetta pidempi postaustauko takana, mutta nyt on vihdoin koeviikko ja sen myötä stressi selätetty ja voi taas keskittyä muidenkin asioiden kuin koulujuttujen tekemiseen.

Koeviikkoa kyllä onneksi piristi ihana paketti Nimesi.fi nimiseltä sivustolta. Korut tulivat Iralle ja kävin sitten hänen luotaan nappaamassa omani. Testasin korua heti kaulaani ja onnistuinkin sen laittamaan ensin kolme kertaa väärinpäin, ennekuin Ira sitten korjasi asian...

Untitled

Korumme ovat siis molemmat tuplapaksuja 18 karaatin kullalla kullattuja nimikoruja, joihin pääset tästä. Korut ovat tällä hetkellä alennuksessa, joten kannattaa käyttää tilaisuus hyväksi!

Olen oikeasti käyttänyt nimikoruani lähes jokaisena päivänä paketin saapumisen jälkeen. Lähes kaikki koruni ovat kultaisia ja kaikkien laukkujeni ja takkieni yksityiskohdat ovat kultaisia, joten koru mätsää kaiken kanssa juuri eikä melkein.

                      Untitled

Olen käyttänyt tätä ihan perus t-paidan ja lökäreiden kanssa koetta tehdessä, mutta myös siistimpien vaatteiden kanssa. Aika monikäyttöinen siis!

Nimikorut ovat olleet myös muodissa jo useita vuosia ja tulevat sitä varmaan tulevaisuudessakin olemaan.

Toimitus oli todella nopeaa, asiakaspalvelu hyvää ja korut tulivat kauniisti pakattuina.

Saimme myös upean mahdollisuuden arpoa yhden korun teidän kesken, siitä lisää myöhemmin. Stay tuned!


Videopostaus Perniöstä

Kävimme viime viikonloppuna Riikan kanssa Perniössä ja kuvasimme sieltä teille videopostauksen. 








Viikko Perniössä

Okei huijasin, en ollut siellä ihan viikkoa. Olen nyt vähän myöhässä tämän postauksen kanssa, mutta ehkä parempi nyt kun ei milloinkaan.

Olin siis taas käymässä Perniössä joululomalla. Lähdettiin Emman kanssa 26.12 illalla junalla Saloon, josta meidät sitten haettiin tallille. Silloin oli ihan hirveä sää, lunta satoi ja tuuli ihan hullun lailla. Käsilaukkuni koko sisältö oli ihan lumen peitossa, onneksi mitään tärkeää ei kastunut. Kaupat olivat tosiaan kiinni, joten emme saaneet ostettua ruokaa mistään. Päätettiin sitten käydä Salossa hesessä safkaamassa.

Untitled
                                    Untitled

Seuraavana päivänä kuvasimme Emman kanssa teille videopostauksen, jonka olen jo aikaisemminkin tänne laittanut, mutta laitan nyt uudelleen. Olisi kiva saada jotain kommenttia tästä, koska voitaisiin varmaan jatkossa kuvata uudestaankin, jos vain jotakuta kiinnostaa :)



Seuraavista päivistä en ole ihan varma mitä ollaan tehty milloinkin, mutta tallilla oltiin oikeastaan suurin osa ajasta. Itse en ratsastanut tällä kertaa ollenkaan. Oltaisiin haluttu mennä jätesäkkimäkeen, mutta lunta ei vielä tuolloin ollut tarpeaksi. Ehkä nyt seuraavalla kerralla. Pulkkaratsastus on myös ihan sairaan hauskaa, mutta siihenkään ei oikein lumi riittänyt. Viime vuonna käytiin maastoilemassa pulkan kanssa, se oli kyllä aika hc.

                   Untitled                                                 Untitled                       

Nita ja Emma olivat töissä melkeinpä jokaisena päivänä ja olinkin heitä aina siellä auttelemassa. Ihan mielelläni teen tallissa töitä, kivaa vaihtelua! Työt menevät muutenkin nopeammin, kuin on kahden henkilön sijasta kolme tekemässä hommia.

Välillä tulee mietittyä, että pitäisikö vain keskeyttää lukio ja mennä hevosalan duuniin jonnekkin, mutta en sitten tiedä, olisiko se pidemmällä tähtäimellä minulle se oikea ratkaisu, vaikka se nyt tuntuukin yllättävän houkuttelevalta...

   Untitled
   Untitled

Tykkään kyllä ihan älyttömästi käydä Perniössä. Rakastan Helsinkiä ja siellä asumista, mutta välillä on oikeasti ihanaa lähteä pois kaikesta hälinästä rauhoittumaan keskelle metsää. Maisemat ovat aina niin kauniita ja mietinkin, miksei Helsingissä ikinä näytä tuolta... En muuten ymmärrä miksi näistä kaikista kuvista tuli jotenkin huonolaatuisia, mutta ei voi nyt mitään.

                Untitled                                                         Untitled

Perhoskoira hauvavauvat ovat myös kasvaneet ihan hurjaa vauhtia, vastahan nuo olivat kämmentä pienempiä.

Ylemmässä kuvassa on Kajuran Queen V aka Väinö. Ette muuten varmaankaan ikinä arvaa kuka tuon lempinimen on keksinyt. Kyllä, minä. Näin vauvelin ekaa kertaa ihan parin päivän ikäisenä ja mielestäni se sukupuolesta välittämättä vaan näytti ihan Väinöltä, ja niin se nimi sitten sille jäi. Ei ole muuten ensimmäinen kerta kun nimeän Rautiaisten eläimiä, yhdessä vaiheessa heillä oli useampi rotta, joiden nimet olivat Nounau I, Nounau II, Nounau III jne. Ristittiin myös Nitan hiiri Pascaliksi.

Alemmassa kuvassa Kajuran Jackie aka Jack / Kääk. Nukun siis aina Perniössä ollessani Nitan kanssa hänen huoneessaan parisängyssä. Pörri ja Kääk nukkuvat aina sängyssä myös, tosin Nitan puolella. Öisin Jack aina hiippailee mun puolelle ja tulee nukkumaan selkäni päälle, alkaa repimään hiuksiani tai muuta hauskaa. Herään aina siihen, nostan koiran Nitan puolelle ja se tulee aina takaisin.... Meillä on aina ihan jumalaton riita meneillään keskellä yötä :DD Kääkistä ei myöskään saa ikinä otettua hyviä kuvia, se vain näyttää aina ihan demonin riivaamalta. No, vanhan sanonnankin mukaan omistaja ja koira ovat samanlaisia.

  Untitled

Tallille on myös viime vuoden loppupuolella muuttanut uusi Pyreneittenmastiffi Bea aka pikkupami. Ei tuo tosin kamalan pieni ole, nyt jo paljon suurempi kuin Pamela tuon ikäisenä. Ei olisi mikään ihme, jos Beasta tulisi täysikasvuisena lähemmäs satakiloinen. Bea on kyllä ihan sairaan hellyyttävä ja suloinen, vaikka onkin aika itsepäinen.

                                     Untitled

En edes muista milloin olisin viimeksi ollut Perniössä niin, ettei olisi tarvinnut käydä Salon aluesairaalassa. Vitsailtiinkin Nitan kanssa siitä, että voisiko tonne hankkia kanta-asiakaskortin tai jonkin VIP-jäsenyyden. Tällä kertaa Nitalla oli jokin hammasprobleema. En muuten oikeasti ymmärrä mikä siinä on, että AINA sattuu jotain kun olen Perniössä... Ja lähes 90% tapauksista Nita on ollut se, jolle sattuu.

                                        Untitled

Kaikenkaikkiaan oli ihan sairaan kiva pikkuloma. Helmikuun alussa olen lähdössä uudelleen viikoksi. Minkälaista postausta haluaisitte siitä reissusta? Samanlaista kuin tämä, vai jotakin erilaista? Nyt olisi mahdollista vaikuttaa, olisi kiva jos teiltä löytyisi jonkilaista aktiivisuutta.